Meidän perheeseen kuuluu Tomppa, minä ja kohta 9kk vanhan Dani poika. Omaa taloa koetamme hoitaa tässä samassa ja menoja on paljon.. joten arki ei ole kovin rauhallista yleensä, mikä tuo haasteita tähän päivien rytmitykseen. =)
Muutimme tähän taloon 1.10.2009 ja paljon on tapahtunut sen jälkeen. Eli asustelemme Mäntsälän eteläosassa omakotitalossa ja ensimmäistä päivää elämme nyt lemmikitöntä elämää.
Eilen luovutimme pois meidän lemmikkimme Lulun, jonka elämä mullistui pikkuisesta pakkauksesta uutta verta. Ensin meni kaikki hyvin, mutta pojan alkaessa liikkumaan ei enää normikuviot onnistuneet.. POjan mielenkiinto koiraa kohti oli aivan liian suurta pienelle koiralle ymmärrettäväksi. Lulu lähti ensin pikkusiskolle Jyväskylään muutamaksi viikoksi ja jatkaa sieltä matkaansa Posiolle ystäväni isälle ja hänen vaimolleen kaveriksi. Lulu saa sieltä kaverin nimeltä Kirppu joka on mäyris..mäyrikset on Lulun hyviä kavereita ollut kautta aikain.
Danin elämän alku oli vaikea.. noin vuosi sitten häntä odottaessani, havaitsin ettei vatsani pehmennyt ollenkaan enää ja lääkärit sanoivat, että lapsi on laskeutunut omalle paikalleen alas jo ja kaikki normaalia. Dani viihtyi siellä 02.02 saakka eli miltei 2viikkoa yli lasketun ajan túo synnytys käynnistettiin 09.00 ja normisynnytystä tehtiin ilta kuuteen saakka. TÄlöin tuli ongelmia pojan sykkeidne ja happitasojen kanssa.. lähdettiin hätäsektiolle 18:10 ja maailman suloisin poika tuli maailmaan 18:15. hieman painuneena moneen suuntaan, sormet ja varpaat sinisenä.. viikon vietimme sairaalassa ja sen jälkeen aloitimme kotijumpan ja harjoittelun, jotta asiat normalisoituisivat.
Nyt mennyt kohta 9kk ja poika miltei kävelee, pää pyörii ja kaikki toimii toistaiseksi hyvin. Ollaan kehityseurannassa Hyvinkään sairaalassa ja Helingissä Husukella.. Torstaina pitäisi mennä tarkistukseen Hyvinkäälle ja tammikuussa Helsinkiin. Pään muoto on vielä vaiheessa, jos ei pyöristy ajoissa, niin mennään leikkaukseen. Joten elämme jännittävää aikaa sen puolesta.
Samalla tässä opettelemme yönukkumisia... Poika osasi 1,5kk sitten nukkua yönsä hyvin ja unikoululla saimme yösyönnit pois. mutta sitten tapahtui muutos rytmissä ja elämme yöheräilyjen maailmassa, tällä hetkellä menee paremmin, heräilemme 1,5h-3h välein enää öisin.. mutta pyörimme senkin edestä. Lääkärit eivät löydä syytä moiseen, vaikka tämän ikäisen ipanan kuuluisi nukkua koko yö jo putkeen.. Me teemme poikkeuksia sääntöihin! 
Vaikkakin elämä tuntuu rankalta välillä, niin päivääkään en vaihtaisi pois.. Tässä pientä alkua meidän elämästä, eli lisää tulee kun tuo Pimpiäinen antaa aikaa äipälle! <3
